R.i.p. Saagan Brutus "Pomo" 7.9.2004-16.5.2014

 Kuten otsikko antaa olettaakkin, elämäni koira on poissa maanpäältä (..vaan ei mielestä) :,(. Niinkai se menee, että kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Viimeisen kuukauden aikana Pomon toinen takajalka lähti välillä alta ja peräpää oli kipeä. Vähänväliä tuli joku ongelma. Oltiin tästä asiasta puhuttu ja tilanne alkoi olla siinä pisteessä, että viimeisiä viikkoja vietiin. Eilen tullessani koulusta kotiin ihmettelin, kun vain Sisu tuli ovelle vastaan. Kiersin koko kämpän ja huutelin Pomoa. Ei, ei löytynyt mistään. Soitin äitille ja vastauksen voittekin arvata..:,(. Nyt ei tarvitse Pomon enää kärsiä kivusta ja juoksukin on kevyttä. Niin paljon annoit, niin paljon opetit <3. Niin ihana olit, niin suurikin <3. Olisiko parempaa koiraa voinut tulla kolme vuotiasta opettamaan? Pitkän ja ihanan matkan kuljimme yhdessä, en unohda sinua koskaan <3. Kiitos, että saatoit minut elämäni ensi taipaleille! <3 Ikävä on suunnaton ja helppoa ei tule olemaan..voi kun voisit vain olla vielä luonani, vaan on sinun kannaltasi näin parempi.

Tällainen oli mun ja Pomon suhde <3

R.i.p.Saagan Brutus "Pomo" <3

Mätsärissä viime kesänä :).

                             Olen tuskista vapaa ja mukana tuulen,

                           saan kulkea rajalla ajattomuuden. 
                           Olen kimallus tähden, olen pilven lento, 
                           olen kasteisen aamun pisara hento.
                           En ole poissa vaan luoksenne saavun,

                           mukana jokaisen nousevan aamun

                           ja jokaisen tummuvan illan myötä
                           toivotan teille hyvää yötä.

-Eino Leino-

 Yhtä ahne Pomo oli loppuunasti..:D

Viimenen yhteinen kunnon kuva meistä <3

<3

 Kaivaten: Team.S feat. Juki